Kennel Zazou

Kennel Zazou on pieni kennel Kellokoskella.
Kasvatan pienimuotoisesti griffoneita. (1-3 pentuetta/vuosi).

Pentuja

Perheeseeni kuuluvat koiriemme lisäksi mieheni Jyrki ja kaksi aikusta lastamme Evi (1998) ja Veeti (2000).

Pienestä pitäen eläimet – eritoten koirat – ovat olleet tärkeä osa elämääni: Vuonna 1973 perheeseemme tuli ensimmäinen koira, joka oli musta, keskikokoinen villakoirauros Mare. Mare oli villakoiramaiseen tapaan erittäin älykäs ja vilkas koira. Mare kuoli 14,5 vuoden iässä.

Mare oli lapsuuteni ainut koira, enkä saanut itselleni toista koiraa, vaikka vuosikausia vanhempieni kysyessä, mitä haluaisin joulu- tai syntymäpäivälahjaksi, oli aina vastaukseni sama: ”Haluan koiran.”

Melkein kaikkia muita eläimiä sain kanniskella kotiin. Meillä on ollut naurulokki poikasesta kasvatettuna, kaneja, undulaatteja, hamsteri, Beo (pyhälaulukottarainen), akvaarioita, joissa on ollut kaloja, vesiliskoja ja vesisammakoita. Siskoni on kuulemma saanut traumoja kaikista minun liskoistani ja sammakoistani, koska ne kurnuttivat meidän yhteisessä huoneessamme.

Muutettuani omaan talouteen tuli kuvioihin ensimmäinen briardini, La-jun Robin, ja vuonna 1986 La-jun Blondina. Ensimmäinen Zazou pentue syntyi vuonna 1988 ja se oli Briardi pentue.

Pientä koiraa miettiessäni näin kuvan karkeakarvaisesta black&tan-värisestä griffonista (avaimenperässä), ja olin myyty. Tuollainen olisi pakko saada! Musta, karkeakarvainen griffon-neiti, Of Cheerea Ulrika, saapui ihastuttamaan vuonna 1987.

Vuonna 1990 syntyi ensimmäinen Griffon-pentue ja Griffonit ovat olleet ”se juttu”, joka yhä vielä jatkuu.
Ensimmäinen affenpinseri tuli vuonna 1991, Seibrin King Kong. Kingin kuoltua tapaturmaisesti vuonna 1993, jäi siitä suuri aukko, eivätkä muut ”apinat” sitä pystyneet paikkaamaan. Se oli ollut niin suuri persoona. Affenpinseripentueita on ollut kolme 1990 luvulla.

Lasten ollessa pieniä kotona oli pelkästään kaksi griffonia, enkä halunnut häiritä vanhojen koirien rauhaa enempää, joten isovillakoira narttu Lazy lady’s chestnut tuli vuonna 2002 ja ”Nana” meni siskolleni sijoitukseen.

Vanhojen Griffoneiden siirryttyä ikiuneen Joulukuussa 2005, olin ilman koiraa 10 kuukautta.

Koirarotua miettiessäni ison koiran polte palasi vuonna 2005−2006, ja lokakuussa 2006 tuli ensimmäinen mustaterrieri taloon.

”Ronja” Zornoi Djanka on varsinainen pakkaus omine hauskoineen ja välillä vähemmän hauskoineen tempauksineen ja niitä kyllä riittää.

Kuitenkaan Griffonit eivät jättäneet minua rauhaan, joten lokakuussa 2007 meille tuli ensiksi ”Nelli” Pacey salute to Zazou ja pari viikkoa myöhemmin tuli ”Milli” Corsairey Casch Cameron Diaz.

Milli on nyt se mikä minut on Griffoneihin lumonnut, Black&tan Belge. Haaveeni täyttyi 20 vuoden jälkeen.

Nellin ja Millin myötä olen aloittanut griffoneiden kasvatuksen uudestaan.

Griffonitkin ovatkin lisääntyneet taloudessamme salakavalasti muutaman vuoden aikana:)

3B1_DSC_4246

1DC_PICT1866